Kategoria: Kirjallisuus

Epäluotettava elämänkerta: Pirkko Saisio – Sopimaton

Seitsemäänkymmeneen vuoteen mahtuu kenen tahansa elämässä paljon, mutta Pirkko Saision tapauksessa taival on ollut niin rikas, että sitä on vaikea tiivistää edes vajaaseen tuhanteen sivuun. Heini Junkkaala ottaa haasteen kuitenkin vastaan eikä todellakaan löysin rantein. Heini Junkkaalan kirjoittama elämänkerrallinen teos Pirkko Saisio - Sopimaton rakentuu sekä Junkkaalan tekemään arkistojen perkaukseen (Saision kirjoituksia on esimerkiksi SKS:n … Jatka lukemista Epäluotettava elämänkerta: Pirkko Saisio – Sopimaton →

Golden State Killerin kannoilla

"Useimmat väkivaltarikolliset murjovat tiensä läpi elämän kuin ihmishahmoiset moukarit. Heidän kätensä ovat jatkuvasti nyrkissä, eivätkä he osaa suunnitella nenäänsä pidemmälle. He jäävät helposti kiinni. He puhuvat liikaa. He palaavat rikospaikalle ja herättävät siellä huomiota kuin auton puskuriin sidotut peltitölkit. Mutta joskus sekaan sattuu poikkeus, harvinainen kuin verikuu. Lumileopardi, joka luikahtaa äänettömästi ohitse." s. 46 Vaikken … Jatka lukemista Golden State Killerin kannoilla →

Internetin lyhyt historia

Internet on parasta ja pahinta, mitä meille on tapahtunut.s. 9 Yli kolmekymmenvuotisen uran F-Securella tehnyt Mikko Hyppönen on ollut Internetin suurten murrosten äärellä lähes aina niiden tapahtuessa. Vastikään julkaistu, napakasti nimetty Internet-kirja pyrkii mielenkiintoisten anekdoottien ja lyhyiden informatiivisempien lukujen kautta antamaan vajaan 300 sivun mitassa lavean kuvan sekä Internetin historiasta että raapaista sen mahdollisia tulevaisuudenkuvia. … Jatka lukemista Internetin lyhyt historia →

Tulta, tappuraa ja helliä tunteita – muutama lyhytarvio syyskuussa luetuista sarjakuvista

Kuten arvelinkin blogin 2-vuotisblogikirjoituksessa, uusiin opintoihin sukeltaminen ja yliopistoon totuttelemisen myötä tulleet riennot ovat vieneet niin aikaa kuin henkistä kapasiteettiakin siinä määrin, ettei omaehtoiselle lukemiselle ole oikein tuntunut löytyvän luontevaa rakoa arkirutiinissa. Sarjakuvat ovat jälleen toimineet henkireikänä. Vaikka en sarjakuvia kirjallisena tyylilajina haluaisi halveksua, olen usein elämässäni kokenut, että kertovan kuvataiteen parissa on näppärämpi rentoutua … Jatka lukemista Tulta, tappuraa ja helliä tunteita – muutama lyhytarvio syyskuussa luetuista sarjakuvista →

Pahoinvointiin saakka – CMX:n verkkosivujen kadonneet aarteet

Tuukka Hämäläisen toimittama Ad nauseam on reilu 700-sivuinen järkäle, joka koostuu fanien ja muun yleisön laulu- ja soitinyhtye CMX:lle vuosien 2009-2015 välillä lähettämien kysymysten ja palautteiden parhaista paloista. Konsepti ei ummikolle kuulostane kovin hauskalta, mutta on teos sitäkin! CMX:n verkkosivuilla oli ennen niiden 2015 tapahtunutta hakkerointia vuosikausia kysymys- ja vastauspalsta, jonne kuka tahansa sai lähettää … Jatka lukemista Pahoinvointiin saakka – CMX:n verkkosivujen kadonneet aarteet →

Viiltävät vuodet

Viiltävät vuodet - Nuoren naisen selviytymiskertomus on tosikertomus eräästä nuoresta, jolla ei näytä pintapuolisesti olevan mitään syytä suorastaan järjettömältä vaikuttavaan itsetuhoisuuteen. Se on myös mielenkiintoinen ikkuna erääseen perheeseen ja vanhemmuuteen. Miksi perheen vanhempi lapsi ei oirehdi samalla tavalla? Voiko olla vahingollista olla asettamatta tarpeeksi rajoja lapselle? Kenen vastuulla on, jos sekä vanhempi että lapsi voivat … Jatka lukemista Viiltävät vuodet →

Voiko lukeminen olla vaarallista?

Alan Bennetin Epätavallisen lukijan päähenkilö on monestakin syystä kiinnostava. Harvoin fiktiivisessä kirjallisuudessa tarinoidaan henkilöstä, joka on todellinen ja edelleen elossa. Kuningatar Elisabeth II on kuitenkin kirjallisuuden piirissä tuttu hahmo ja toki päässyt valkokankaallekin lukuisiin eri tulkintoihin omasta elämästään. Lukemisen viehätys, hän ajatteli, kätkeytyi sen puolueettomuuteen: kirjallisuudessa oli jotain ylevää. Kirjat eivät piitanneet siitä kuka niitä … Jatka lukemista Voiko lukeminen olla vaarallista? →

Buddhalaisella totuuden tiellä

Kirjabloggaajien 13. klassikkohaasteeseen valitsin kirjaston hyllystä aivan sattumalta buddhalaisen filosofian klassikkoteoksen Dhammapadan. Viimeksi filosofista kirjallisuutta olikin tullut luettua toissa vuonna, jolloin Marcus Aureliuksen kautta perehdyin yhteen länsimaisen filosofian vanhimmista suuntauksista eli stoalaisuuteen. Stoalaisuudessa ja buddhalaisuudessa onkin äkkiseltään paljon samaa. Maallisen elämän väistämätön päättyminen kuuluu tiedostaa ja seuraavassa elämässä - tai olemattomuudessa - ihminen ei omaisuudella … Jatka lukemista Buddhalaisella totuuden tiellä →