Kovaksi keitettyjä ihmekertomuksia – lyhytarvioita joistain Marvelin sarjakuvista

Kevään muiden kiireiden ja stressien aikana perinteisen kaunokirjallisuuden lukeminen on jäänyt vähemmälle. Onneksi tyhjiötä ovat tulleet täyttämään supersankarisarjakuvat. Poikkeuksellisesti annan teoksille myös arvosanan: yhdestä viiteen maalitaulusymbolia riippuen siitä, kuinka svengaavia ne mielestäni olivat. Mitä enemmän maalitauluja, siitä parempi sarjis. Kuvia saa suuremmaksi klikkaamalla! Extremis Ansioituneen käsikirjoittajan Warren Ellisin Extremis-sarjakuva on vaikuttanut myös Marvelin elokuvamaailmaan, sillä … Jatka lukemista Kovaksi keitettyjä ihmekertomuksia – lyhytarvioita joistain Marvelin sarjakuvista →

Uuden ajan alun eriskummallinen identiteettivarkaus

Kirjabloggaajien kahdenteentoista klassikkohaasteeseen päätin valikoida teoksen "omalta" alaltani eli jotain historian opintojani liippaavaa. Kulttuurihistorian klassikoihin nimensä painanut Martin Guerren paluu tuli jo toistamiseen luennoilla vastaan, joten päätin tyydyttää uteliaisuuteni. Tapaus kuulosti nimittäin aivan käsittämättömältä. 1540-luvun Ranskan Languedociin, Artigat'in kylään, vuosien poissaolon jälkeen kotiinsa palannut Martin Guerre haastetaan oikeuteen toiseksi henkilöksi tekeytymisestä. Oikeudenkäynti on jo loppusuoralla, … Jatka lukemista Uuden ajan alun eriskummallinen identiteettivarkaus →

Dan Simmonsin Flashback on post-Obamacare-dystopia

Dan Simmons tunnetaan parhaiten Hyperion-scifi-kirjasarjastaan. Vuonna 2011 julkaistu Flashback on kirjailijan yritys kuvata 2030-luvun Yhdysvaltoja. Teos ei ole erityisen kovaa tieteisfiktiota vaan se on pikemminkin esitys siitä, miten sosialismi on tuhonnut Yhdysvallat. Entinen rikostutkija Nick Bottom on viettää päivänsä palaten flashback-huumeen avulla menneisyyteen, kuolleen vaimonsa luo. Yllättäen Nick saa kuitenkin kutsun japanilaiselta superpohatta Nakamuralta tutkimaan … Jatka lukemista Dan Simmonsin Flashback on post-Obamacare-dystopia →

Kuinka paljon yhdestä kolmevuotiaasta?

Tuttu nimi sattui silmään katsellessani äitini kirjahyllyä. Lene Kaaberbøl tuli tutuksi lapsuudessani Näkijä-fantasiasarjan kirjoittajana, mutta en tiennyt hänen kirjoittaneen myös muun lajityypin kirjallisuutta. Uteliaisuus vei voiton - tai ehkä takakansiteksti: Matkalaukussa makasi poika. Alaston vaaleatukkainen poika, pieni ja hento, korkeintaan kolmevuotias. Pojan polvet olivat koukussa rintaa vasten ja hänet oli taiteltu kuin paita, jotta hän … Jatka lukemista Kuinka paljon yhdestä kolmevuotiaasta? →

Viimeinen vakavasti otettava suomirockin kriitikko?

Pidän sukeltamisesta muiden kirjahyllyihin, etenkin kokoelman haalineen suositusten kautta. Illanvietossa suomirockia melko vieraaksi substanssiksi luonnehdittuani käteeni työnnettiin Nalle Östermanin teos Härmägeddön - Vuoteni suomirockissa. Vetovoiman laki tai ehkä kostotoimenpide. Arvostin jotain Talking Headsin tai Tears for Fearsin jo unohtamaani biisiä siitä repäistyä cover-versiointia enemmän, toisin kuin illan emäntä itse. Vaikka Österman on ansainnut musiikkitoimittajana kannuksensa … Jatka lukemista Viimeinen vakavasti otettava suomirockin kriitikko? →

Carol Isaacs – The Wolf of Baghdad

Harvoin lukiessani sarjakuvia alan säästellä sivuja, etteivät ne loppuisi. Sanallisen kerronnan vähäisyys ja kuvien korostunut merkitys tarinan vetäjänä tekivät The Wolf of Baghdadista yllättävän upottavan lukukokemuksen, jonka ei halunnut päättyvän liian nopeasti. Carol Isaacsin The Wolf of Baghdad on kertomus hänen perhehistoriastaan - ja samalla siitä, mitä Baghdadin juutalaisväestölle tapahtui. Tyypillisten puhekuplien ja tekstilaatikoiden sijaan … Jatka lukemista Carol Isaacs – The Wolf of Baghdad →

Mary Shelley – Frankenstein

"Miten paljon sinä vihaatkaan minua joka olen kurjin kaikista elävistä! Vaikka olet luojani, sinä halveksit minua."s. 138 En oikeastaan ollut kovinkaan suuresti kiinnostunut Mary Shelleyn klassikkoromaanista Frankenstein ennen kuin näin 2017 ilmestyneen nimielokuvan. Elokuva kuvaa Shelleyn henkilöhistoriaa aina lapsuudesta hänen avioliittoonsa ja kirjailijauransa alkuvuosiin. Englannissa oleskelun alettua tuntua kohtuuttomalta muistukselta aiemmista henkilökohtaisen elämän vaikeuksista, Shelley … Jatka lukemista Mary Shelley – Frankenstein →

Mikko-Olavi Seppälä – Suruton kaupunki: 1920-luvun iloinen Helsinki

Runsaasti kuvitettu Mikko-Olavi Seppälän teos Suruton kaupunki - 1920-luvun iloinen Helsinki vie lukijan keskelle kieltolain ja jazzmusiikin aikakautta. Vasta itsenäistynyt Suomi kipuilee vielä sotien jälkeistä aikaa, mutta Viron viinaralli on jo tuttua ja tervehtyä voi pullon pohjan tavoittelun lisäksi myös urheilukentillä. Teoksen fokus on selkeästi kieltolaissa. Alkoholikulttuuri käsittää niin salakapakat kuin autoistuvan Helsingin viinatrokarit. Paremmista … Jatka lukemista Mikko-Olavi Seppälä – Suruton kaupunki: 1920-luvun iloinen Helsinki →

Emma Donoghue – Huone

Emma Donoghuen Huone on riipaiseva tarina viisivuotiaan pojan näkökulmasta siitä, miten hänen kotinsa on hänen äidilleen helvetti. Jack asuu Äidin kanssa Huoneessa tietämättä, että he ovat hänen puolitodellisena pitämänsä Vanhan Kehnon vankeja. Jackin maailmassa lähes kaikki Ulkopuolella olevat asiat ovat epätodellisia, kuten television eri ohjelmien, "planeettojen" ihmisetkin. Pieneen maailmaan tulee kuitenkin särö, kun Jackin äiti … Jatka lukemista Emma Donoghue – Huone →

Guy Delisle – Shenzhen

Guy Delislen ytimekkäästi nimetyssä Shenzenissä piirrostyyli on Pjongjang-sarjakuvaa karkeampaa, viivat ovat sotkuisempia. Osin tyyli johtuu hieman eri työvälineistä, osin tarkoituksena on ehkä kuvata Kiinan suurten kaupunkien betonisuutta ja saasteiden määrää. Myös kerronta tuntuu vähemmän kiinnostavalta. Kiinakin on suomalaisen silmin melko suljettu yhteiskunta. Hallinnon kritisointia ei tehdä useinkaan avoimesti, mutta harvemmin ulkomaalaisen tarvitsee ottaa virkamiessaattajaa mukaan … Jatka lukemista Guy Delisle – Shenzhen →